Nikolai Kainulainen

Isoisäni August Kainulaisen esipolvia on ollut vaikea selvittää. Ristolta sain tietoa Nikolai Kainulaisesta, joka todennäköisesti on sukua Augustille. Nikolai Kainulainen oli maanviljelijä Perniön Asteljoella.

Sukulaisuuden luonne on vielä selvityksen alla. Isäksi Nikolai (s. 13.5.1891) on hieman nuori, oli vain 15 vuotias Augustin syntyessä. Toisaalta jos August on Nikolain veli, Nikolain vanhemmat Lauri Laurinpoika Kainulainen (s. 30.3.1864) ja Anna Greeta Auvinen (s. 3.9.1860) olivat jo reilusti yli 40 vuotiaita Augustin syntyessä 1906.

Nikolai ja hänen vanhempansa ovat syntyneet Kiuruvedellä ja muuttaneet jossain vaiheessa Perniöön.

Kuvassa Nikolai Kainulaisen hauta Perniön hautausmaalla:

Leirielämää Virossa

Isäni Eino Nässi käväisi tai oleskeli vuosina 1942 -1943 usealla eri leirillä.

Pahin näistä oli ehkä ensimmäinen, joka sijaitsi Veimarn’in (Veymarn) rautatieaseman lähistöllä reilut 40 kilometriä Narvasta itään. Kyseessä oli työleiri, jossa päivän ruoka-annos oli pala leipää ja kuppi nestettä. Ihmisiä kuoli päivittäin ja Susanna mummi ymmärsi että jos siihen jäisi kuolema olisi väistämätön. Leiri oli saksalaisten vartioima, mutta Susannalla oli ”keltainen paperi”, jota näyttämällä leiriltä pääsi lähtemään.

Seuraava leiri oli pahamainessa Paldiski/Kloogassa. Kloogassa sijaitsi useita leirejä joista isäni kokema oli jonkinlainen karateenileiri. Se oli vartioitu ja ruoka-annokset olivat riittämättömät. Eino teki useita riskialttiita ”kauppamatkoja” leirin ulkopuolelle hankkiakseen syötävää. Linkin takaa löytyy Reino Jaakkimaisen muistelu samaiselta leiriltä:  Klooga.  

Kloogassa Nässit viipyivät useita viikkoja kunnes heidät siirrettiin keskiseen Viroon Paiden leirille. Tältä leiriltä paikalliset isännät kävivät hakemassa itselleen työvoimaa.

Viimeinen leirikokemus oli taas Paldiskissa, mutta tällä kertaa oli kyse valmistautumisesta Suomeen lähtöön. Kohtelu ja ruoka olivat hyvät verrattuna aikaisempiin leirikokemuksiin.   

Eino oli 10-11 vuotias tämän leirikiertueen aikana. 

Pieni täydennys "Nässien vaellukseen"

Nässit asuivat 1900-luvun alussa Miikkulaisissa, josta Suomen rajalle oli vain muutama kilometri. Mikkulainen oli Inkerinmaan pohjoisin serakunta ja siten osa Venäjää.

Vuoden 1918 levottomuuksien aikana Nässin perhe asui jonkin aikaa Suomen puolella Metsäpirtissä Viskarin talossa. Metsäpirtti koettiin turvallisemaksi kuin Miikkulainen jossa punaiset ja valkoiset terrorisoivat vuorotellen.

Ennen vuotta 1918 raja oli käytännöllisesti katsoen vartioimaton ja paikalliset liikkuivat ja kävivät kauppaa rajan yli vapaasti. Metsäpirtin ja Miikkulaisten välillä ei ollut selkeää luonnollista rajaa kuten jokea tai järveä, vaan "raja" seurasi pientä mutkittelevaa toisinaan kuivaa ojaa ja oli osittain vain hakattu kaistale asumatomassa metsässä. Metsä oli venäläisen ylimystön metsästysaluetta, jota metsänvartija yritti vartioida.

Olojen rauhoituttua Nässit palasivat takaisin kotiinsa Miikkulaisiin.

Raja sulkeutui 1918 vaikeuttaen huomattavasti rajaseudulla asuvien elämää.

Sukutaulut ja puu päivitetty

Suurkiitokset Tuulikki Kilpeläiselle, jolta kuulimme Helenan kanssa monta mielenkiintoista tarinaa Karhun suvun vaiheista.

Olen myös löytänyt muutamia uusia henkilöitä puu latvaan. Olen pyrkinyt varmistamaan yhteydet "kahdelta taholta" eli vanhempien ja lasten tiedoista.

Tuulikilla oli arvelu, että "esi-isä" Karhu olisi muuttanut jossain vaiheessa Pohjanmaalta kotivävyksi Valkjärvelle. Onko muuta tietoa?

Karhun tila Valkjärven Valkeamatkassa

Sivun oikeassa reunassa olevan Valkeamatkan karttalinkin takaa aukeavaan karttaan on merkitty talollinen Antti Karhun (1898-1943) asuintalo.

Antti Karhu lunasti talon, 10ha viljeltyä, metsää ja kotieläimiä sisältäneen tilan itselleen marraskuussa 1901, jolloin vuokraviljelijästä tuli talollinen.

Antin jälkeen taloa isännöi hänen poikansa Matti Karhu (1871-1941), joka löysi lähinaapurista puolisokseen Alina Mörön (1875-1936).

Matti ja Alina saivat neljä poikaa (August, Toivo, Jalmar ja Ruudolf) ja kolme tytärtä (Anna, Hilja ja Elina).

Alkuperäiset Karjalan kartat löytyvät täältä:
http://www.karjalankartat.fi/

Valokuvalinkit lisätty

Lisäsin oikeaan laitaan linkkejä lähinnä 50- ja 60-luvun valokuvia sisältäviin kansioihin. Kansioissa on joitain huomattavasti vanhempiakin "helmiä".

Valokuvat on skannattu Leila ja Eino Nässin sekä Anita ja Kalevi Karhun hallussa olleista valokuvakansioista.

Kuvia voi kommentoida nimeämällä henkilöitä ja/tai kuvanottopaikkoja. Tietysti myös kaikki kuviin liittyvä lisätieto on tervetullutta.

Sukutaulut suomeksi

Nyt sukupuut ja taulut ovat kääntyneet suomen kielelle ja saaneet myös jonkin verran lisää tietoja.

Edelleen lisätiedot ja kommentit ovat erittäin tervetulleita.

Ari