Karhun suku juhlii

Karhun suvussa on aina ollut tapana järjestää sukujuhlia. Muutamiin olen itsekin päässyt osallistumaan. Ohessa video Tuulikki Kilpeläisen 60 vuotisjuhlilta, jotka pidettiin Porvoossa Tuulikin tyttären kotona kesäkuussa 1988. Tunnelma on korkealla ja laulu raikaa.

Moni silloisista juhlijoista seuraa meitä jo pilvenreunalta ja lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. Niin se elämä menee.

Linkki videoon:
http://www.youtube.com/watch?v=1z8STrXyNDg

Karl Efraim Richnau

Tammisaaren kirkonkirjoista löytyi William Richnaulle vanhemmat, Karl Efrain Richnau ja Amanda Josefina Vikström.  Karl Richnau on siis Helenan äidin iso-isä. Eli Tiialle äidin-äidin-isän-isä. OK?

Karl Richnau on ollut varsin ahkera, sillä hänellä oli ensimmäisen vaimonsa kanssa kolme lasta ja toisen vaimon, Amanda Vikström, kanssa peräti 11. Seitsemän ensimmäistä tässä avioliitossa olivat poikia ja vasta kahdeksas oli tyttö, joka sai nimekseen Rauha.

Mielenkiintoista että Karl Richnau on syntyisin Perniöstä, jossa myös Kainulaiset ja Nässit ovat aikanaan vaikuttaneet. Tosin kaikki eri aikakausina. Richnaut lähtivät Perniöstä joskus ennen vuotta 1888, Kainulaiset asuivat Perniössä 1900 luvun alkupuolella ja Nässit taas 1943 alkaen.

Karl Richnau virkatodistus: Karl Richnau

Walter William Richnau

Helenan äidin isä William Richnau on henkilö, josta meillä on hyvin vähän tietoa. Hän katosi vuoden 1926 lopussa tai 1927 alussa, mutta joka tapauksessa ennen Anitan syntymää. Katoaminen on mysteeri; Hän lähti aamulla torille Helsinkiin(?), myymään jotakin(?), eikä koskaan palannut. Hänet julistettiin kuolleeksi kymmenen vuotta myöhemmin.

Espoon kirkonkirjoista löytyi tieto, että William Richnau oli syntynyt Tammisaaressa 15.8.1894.  Olen pistänyt kyselyn Tammisaareen, josko sieltä löytyisi tietoa aikaisemmista vaiheista ja vanhemmista.

Jos jollain on mitä tahansa tietoa Helenan isoisästä kuulisimme mielellämme. Tutkittiinko katoamista mitenkään? Mitä hän teki työkseen?  Miksi kävi torilla?

William Richnaun virkatodistus löytyy linkin takaa:          William Richnau

Lassi Kainulainen

Salon kirkkoherranviraston ystävällisellä avustuksella sain vielä lisätietoa August Kainulaisen isän, Lassi Kainulaisen vaiheista Salon seudulla:

Lassi Kainulainen matkustaa perheineen aika paljon, Halikosta Pertteliin, Perttelistä Uskelaan ja Uskelasta Perniöön, jossa kuolee Pohjankylän Uotilassa 7.8.1940. Vaimo Maria kuoli Perniössä 2.7.1931.

Lassi Kainulaisen haudasta ei ole seurakunnassa tietoa, eikä sitä löytynyt myöskään Yliskylän kirkon hautausmaalta. Yliskylän kirkko sijaitsee vain parin kilometrin päässä Pohjankylästä.

Yliskylän kaunis puukirkko

August Nikanor Kainulainen

Lopultakin edistystä isoisäni August Kainulaisen esipolvista. Tietoa löytyi Kiuruveden ja Halikon kirkonkirjoista.

Suku on elänyt Kiuruvedellä kunnes Lassi (Lars tai Lauri) Kainulainen (s. 30.3.1864) muutti vaimonsa ja kahden poikansa kanssa Perniöön 24.1.1901. Ei ole tietoa mitä vaimolle, Anna Greeta os. Auvinen, tapahtui Perniössä, mutta Lassi Kainulainen avioitui seuraavan vaimonsa, Maria Matilda Kavander, kanssa ja he muuttivat 23.10.1904 Halikkoon Rinteen taloon, jossa Lassi työskenteli "jyvätorpparina".

Halikossa heille syntyi 10.1.1906 ilmeisesti ainoa yhteinen lapsi: August Nikanor Kainulainen.

Edellisessä postauksessa mainittu Nikolai Kainulainen on siis Augustin velipuoli. Sama isä, mutta eri äiti.

Halikon kirkonkirjoista:

Nässin sukupuu on päivitetty.

Nikolai Kainulainen

Isoisäni August Kainulaisen esipolvia on ollut vaikea selvittää. Ristolta sain tietoa Nikolai Kainulaisesta, joka todennäköisesti on sukua Augustille. Nikolai Kainulainen oli maanviljelijä Perniön Asteljoella.

Sukulaisuuden luonne on vielä selvityksen alla. Isäksi Nikolai (s. 13.5.1891) on hieman nuori, oli vain 15 vuotias Augustin syntyessä. Toisaalta jos August on Nikolain veli, Nikolain vanhemmat Lauri Laurinpoika Kainulainen (s. 30.3.1864) ja Anna Greeta Auvinen (s. 3.9.1860) olivat jo reilusti yli 40 vuotiaita Augustin syntyessä 1906.

Nikolai ja hänen vanhempansa ovat syntyneet Kiuruvedellä ja muuttaneet jossain vaiheessa Perniöön.

Kuvassa Nikolai Kainulaisen hauta Perniön hautausmaalla:

Leirielämää Virossa

Isäni Eino Nässi käväisi tai oleskeli vuosina 1942 -1943 usealla eri leirillä.

Pahin näistä oli ehkä ensimmäinen, joka sijaitsi Veimarn’in (Veymarn) rautatieaseman lähistöllä reilut 40 kilometriä Narvasta itään. Kyseessä oli työleiri, jossa päivän ruoka-annos oli pala leipää ja kuppi nestettä. Ihmisiä kuoli päivittäin ja Susanna mummi ymmärsi että jos siihen jäisi kuolema olisi väistämätön. Leiri oli saksalaisten vartioima, mutta Susannalla oli ”keltainen paperi”, jota näyttämällä leiriltä pääsi lähtemään.

Seuraava leiri oli pahamainessa Paldiski/Kloogassa. Kloogassa sijaitsi useita leirejä joista isäni kokema oli jonkinlainen karateenileiri. Se oli vartioitu ja ruoka-annokset olivat riittämättömät. Eino teki useita riskialttiita ”kauppamatkoja” leirin ulkopuolelle hankkiakseen syötävää. Linkin takaa löytyy Reino Jaakkimaisen muistelu samaiselta leiriltä:  Klooga.  

Kloogassa Nässit viipyivät useita viikkoja kunnes heidät siirrettiin keskiseen Viroon Paiden leirille. Tältä leiriltä paikalliset isännät kävivät hakemassa itselleen työvoimaa.

Viimeinen leirikokemus oli taas Paldiskissa, mutta tällä kertaa oli kyse valmistautumisesta Suomeen lähtöön. Kohtelu ja ruoka olivat hyvät verrattuna aikaisempiin leirikokemuksiin.   

Eino oli 10-11 vuotias tämän leirikiertueen aikana.