Translate
sunnuntai 17. toukokuuta 2015
Susanna Mummin synttärikahvilla
Oheisella videolla Susanna eli Pikkumummi (Susanna Nässi os. Läärä) muistelee syntymäaikaansa, joka on hieman epäselvä: Saattoi olla heinä tai elokuu. Vuosi oli joka tapauksessa 1907 eli Susanna mummi täytti 90 vuotta kesällä 1997.
lauantai 14. maaliskuuta 2015
Talvisodan päättymisestä 75 vuotta
Pappa muistaa hyvin talvisodan päättymisen. Pravdasta se uutinen oli luettu. Perhe asui silloin Detskoje Selossa (Puskin).
Talvi oli ollut ankara ja pikkupossu oli viettänyt talven samassa yhden huoneen asunnossa, jossa koko perhe asui. Talvisodan päättymisen aikoihin kevät oli jo edennyt sen verran, että pikkupossu pääsi talliin.
Perheen isä palasi pian sodan päättymisen jälkeen kotiin. Hänet oli sodan alkaessa viety ns. Kuusisen joukoihin, johon oli koottu Karjalan ja Inkerin suomea puhuvia miehiä. Heidän oli tarkoitus osallistua paraatimarssiin Helsinkiin neuvostojoukkojen vallattua Suomen. Neuvostoliiton armeijasta poiketen Kuusisen armeijalla oli vihreät toppatakit – venäläiset käyttivät harmaita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
Talvi oli ollut ankara ja pikkupossu oli viettänyt talven samassa yhden huoneen asunnossa, jossa koko perhe asui. Talvisodan päättymisen aikoihin kevät oli jo edennyt sen verran, että pikkupossu pääsi talliin.
Perheen isä palasi pian sodan päättymisen jälkeen kotiin. Hänet oli sodan alkaessa viety ns. Kuusisen joukoihin, johon oli koottu Karjalan ja Inkerin suomea puhuvia miehiä. Heidän oli tarkoitus osallistua paraatimarssiin Helsinkiin neuvostojoukkojen vallattua Suomen. Neuvostoliiton armeijasta poiketen Kuusisen armeijalla oli vihreät toppatakit – venäläiset käyttivät harmaita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
tiistai 9. joulukuuta 2014
Nahkurin sukua
Helenan äidin (Anita Karhu) isoisän isä Efraim
Richnau toimi 1800 luvulla nahkurimestarina Perniössä Pesän talossa. Efraim oli naimisissa Johanna
Lindstömin kanssa. Aiemmin löytämieni kirkonkirjojen mukaan heille syntyi yksi poika ja neljä tytärtä. Poika, Karl
Efraim s. 1851, oli vanhin. Tytöt syntyivät nopeassa tahdissa seuraavasti:
Carol Eufrosyne 1853, Augusta Johanna 1854, Anna Sofia 1856 ja Johanna Jakobina
1858.
Nimet Anna ja
Johanna on uusiokäytetty meidän perheessä tietämättä että ne ovat olleet
suosittuja suvuvussa jo reilut 100 vuotta aikaisemmin.
Kuolinilmoituksessa mainitaan kirkonkirjoista poiketen lapsiksi kaksi poikaa kolme tyttöä. Luultavasti tämä on oikea tieto ja kirkonkirjoihin tai niiden tulkintaan on tullut virheellinen merkintä.
Ilmoitus Aura lehdessä 1.11.1890 (Vinkistä kiitos: Antero Peijonen)
Ote kirkonkirjoista Hiski tietokannasta haettuna (Suomen Sukututkimusseura).
Tähän pitää suhtautua varauksella sillä se on tulkittu alkuperäisistä käsinkirjoitetuista usein huonokuntoisista kirjoista. Nimien kirjoitusasu vaihtelee, aina ikä ei täsmää jne.
maanantai 10. helmikuuta 2014
Auto saapuu sukuun
Tämä nyt ei varsinaisesti kuulu sukututkimukseen, mutta blogin tarkoitus onkin pääasiassa kerätä sukujen muistoja yhteen paikkaa eikä toimia ryppyotsaisena sukututkimusdokumenttina.
Eli linkin takaa löytyy tietoa ja muistelua Nässin perheen moottoriajoneuvoista:
Eli linkin takaa löytyy tietoa ja muistelua Nässin perheen moottoriajoneuvoista:
Eino kääntää rattia tässä vielä työnantajan omistamilla pyörillä.
lauantai 25. tammikuuta 2014
Kalle Karhun intti ja muut palvelukset isänmaalle
Kalle Karhu kävi armeijan 1950-1951. Alokas-ajan Kalle juoksi ja järjestäytyi Isosaaressa, Helsingin edustalla. Samassa paikassa minäkin hikoilin n. 25 vuotta myöhemmin.
Komentamaan tottuneena Kalle meni/pääsi aliupseerikouluun, jonka hän suoritti Haminan Rannikkovartiostossa Kirkonmaan linnakkeella. Kurssijulkaisussa Kallesta mainitaan seuraavaa:
Kallen todistus aliupseerikoulusta linkin takana (pdf): Todistus
Toisen kerran Kalle pääsi valtion palvelukseen rakentaessaan lentokenttää seutulassa 20.1 - 20.4.1961. Tästä keikasta on jäänyt muistoksi oikein diplomi:
Kapladiplomi
Komentamaan tottuneena Kalle meni/pääsi aliupseerikouluun, jonka hän suoritti Haminan Rannikkovartiostossa Kirkonmaan linnakkeella. Kurssijulkaisussa Kallesta mainitaan seuraavaa:
Karhu Kalevi, Helsinki (Isosaari)
Himo boksari. Niitti kouluttajien parissa kunniaa ja mainetta komealla äänellään. Selittäjä. "Herra alikersantti. Ei ihme että olen uninen, sillä muu sukunihan nukkuu nyt makeinta talviuntaan." Piti ryhmyreiden tuvan ja varusteet mallikelpoisessa kunnossa. Kurssin mottimestari.
Kallen todistus aliupseerikoulusta linkin takana (pdf): Todistus
Toisen kerran Kalle pääsi valtion palvelukseen rakentaessaan lentokenttää seutulassa 20.1 - 20.4.1961. Tästä keikasta on jäänyt muistoksi oikein diplomi:
Kapladiplomi
Konnien laulukirja: https://photos.app.goo.gl/mrbHULQYgra1cPD8A
perjantai 13. joulukuuta 2013
Karhun suku juhlii
Karhun suvussa on aina ollut tapana järjestää sukujuhlia. Muutamiin olen itsekin päässyt osallistumaan. Ohessa video Tuulikki Kilpeläisen 60 vuotisjuhlilta, jotka pidettiin Porvoossa Tuulikin tyttären kotona kesäkuussa 1988. Tunnelma on korkealla ja laulu raikaa.
Moni silloisista juhlijoista seuraa meitä jo pilvenreunalta ja lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. Niin se elämä menee.
Linkki videoon:
http://www.youtube.com/watch?v=1z8STrXyNDg
Moni silloisista juhlijoista seuraa meitä jo pilvenreunalta ja lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. Niin se elämä menee.
Linkki videoon:
http://www.youtube.com/watch?v=1z8STrXyNDg
tiistai 19. marraskuuta 2013
Karl Efraim Richnau
Tammisaaren kirkonkirjoista löytyi William Richnaulle vanhemmat, Karl Efrain Richnau ja Amanda Josefina Vikström. Karl Richnau on siis Helenan äidin iso-isä. Eli Tiialle äidin-äidin-isän-isä. OK?
Karl Richnau on ollut varsin ahkera, sillä hänellä oli ensimmäisen vaimonsa kanssa kolme lasta ja toisen vaimon, Amanda Vikström, kanssa peräti 11. Seitsemän ensimmäistä tässä avioliitossa olivat poikia ja vasta kahdeksas oli tyttö, joka sai nimekseen Rauha.
Mielenkiintoista että Karl Richnau on syntyisin Perniöstä, jossa myös Kainulaiset ja Nässit ovat aikanaan vaikuttaneet. Tosin kaikki eri aikakausina. Richnaut lähtivät Perniöstä joskus ennen vuotta 1888, Kainulaiset asuivat Perniössä 1900 luvun alkupuolella ja Nässit taas 1943 alkaen.
Karl Richnau virkatodistus: Karl Richnau
Karl Richnau on ollut varsin ahkera, sillä hänellä oli ensimmäisen vaimonsa kanssa kolme lasta ja toisen vaimon, Amanda Vikström, kanssa peräti 11. Seitsemän ensimmäistä tässä avioliitossa olivat poikia ja vasta kahdeksas oli tyttö, joka sai nimekseen Rauha.
Mielenkiintoista että Karl Richnau on syntyisin Perniöstä, jossa myös Kainulaiset ja Nässit ovat aikanaan vaikuttaneet. Tosin kaikki eri aikakausina. Richnaut lähtivät Perniöstä joskus ennen vuotta 1888, Kainulaiset asuivat Perniössä 1900 luvun alkupuolella ja Nässit taas 1943 alkaen.
Karl Richnau virkatodistus: Karl Richnau
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)